Aivoinfarkti ja sydänkohtaus: tunnista oireet ajoissa

Aivoinfarktissa ja sydäninfarktissa verisuoni tukkeutuu, ja kudos alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Molemmissa aika ratkaisee: mitä nopeammin hoito alkaa, sitä vähemmän pysyviä vaurioita jää. Sivullisen tehtävä on tunnistaa oireet ja soittaa 112 epäröimättä.

Teksti: Laura Peltovuori · Ohjeet tarkistettu lähteistä 18.10.2026

Aivoverenkierron häiriö

Aivoinfarkti syntyy, kun verihyytymä tukkii aivovaltimon. Ympäröivä aivokudos jää ilman happea, ja Terveyskylän mukaan se vaurioituu pysyvästi muutamien tuntien kuluessa. Oire riippuu siitä, mihin kohtaan tukos osuu: jos vaurio on käden toiminnasta vastaavalla alueella, seurauksena on käden halvaus tai tunnottomuus. Aivoverenvuodossa suoni vuotaa. Ensiavun kannalta niitä ei tarvitse erottaa toisistaan, koska kummassakin soitetaan heti 112. Punaisen Ristin ohjeen mukaan vauriot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä kauemmin verenkierto on estynyt, ja siksi jokainen minuutti on tärkeä.

FAST-testi

FAST on englanninkielinen muistisääntö, jota käytetään myös Suomessa. Testi kestää alle minuutin.

Muita mahdollisia oireita ovat tasapainohäiriöt, huimaus ja sekavuus. Voimakas, äkillinen päänsärky voi olla merkki aivoverenvuodosta.

Terveyskylän luettelossa ovat lisäksi näköhäiriöt, kuten kahtena näkeminen tai toispuoleinen sokeus, sekä huimaus, tasapainohäiriö ja kävelyvaikeus. Oireita voi olla yksi tai useampi, ja ne alkavat äkillisesti.

Kun oireet menevät ohi: TIA

Oireet voivat tulla äkillisesti ja kadota hetken päästä. Silloin kyse voi olla ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Terveyskylän mukaan TIA johtuu aivovaltimon hetkellisestä tukkeutumisesta, esimerkiksi verihyytymän vuoksi. Kohtaus kestää yleisimmin muutamasta minuutista muutamaan tuntiin, enintään vuorokauden, eikä se ehdi jättää pysyvää vauriota.

TIA on varoitusmerkki. Aivoinfarktin riski on suurimmillaan kahtena ensimmäisenä vuorokautena kohtauksen jälkeen. Sydänliitossa haastatellun neurologin mukaan suuri osa aivoinfarktin saaneista on sairastanut TIA-kohtauksen edeltävien viikkojen aikana. Siksi ohjeet ovat yksiselitteiset: Punainen Risti neuvoo soittamaan 112 myös silloin, kun oireet näyttävät helpottavan, ja Terveyskylän mukaan sairaalaan pitää hakeutua, vaikka oireet menisivät ohi.

Koska aika ratkaisee, katso kellosta, milloin huomasit oireet, ja kerro se hätäkeskukselle ja ensihoidolle.

Sydänkohtaus ja rintakipu

Sydäninfarktin tyypillinen oire on rintakipu, joka voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Muita oireita ovat kylmänhikinen iho, pahoinvointi ja oksentelu sekä hengitysvaikeudet.

Miltä sydäninfarkti tuntuu

Sydänliiton mukaan tyypillisin oire on rintakipu, mutta se voi tuntua myös hengenahdistuksena eli hapen loppumisen tunteena tai kiristävänä, painavana ja pakahduttavana tunteena rintakehällä. Tuntemus on usein epämääräinen ja laaja-alainen, ja se voi säteillä kaulalle, hampaisiin, käsivarsiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Liikkuminen ei helpota vaan pikemminkin pahentaa oiretta.

Kipu on monella poikkeuksellisen voimakas, mutta se voi olla lievempikin, kunhan se on selvästi havaittava epämiellyttävä tuntemus. Diabeetikoilla ja iäkkäillä kiputuntemus voi puuttua kokonaan, ja oireet ovat yleisluontoisempia. Sydäninfarkti voi myös olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista ihmisellä, joka on ollut siihen asti terve.

Sydäninfarkti hoidetaan aina sairaalassa. Sydänliitto korostaa, ettei päivystykseen lähdetä omalla autolla, vaan soitetaan viivyttelemättä 112.

Oireet naisilla

Nainen sairastuu sepelvaltimotautiin keskimäärin noin kymmenen vuotta miestä myöhemmin, ja vanhemmalla iällä oireet voivat olla vaikeampia tulkita. Sydänliiton ylilääkärin mukaan naisilla on raportoitu enemmän hengenahdistusta muistuttavaa tai pakahduttavaa tunnetta rintakehällä, ylävatsalla tai lapojen välissä. Myös äärimmäistä uupumusta ja huimausta voi esiintyä, ja tuntemus voi säteillä kaulalle, hampaisiin tai käsivarsiin.

Oire tulee tavallisesti rasituksessa ja helpottaa levossa, mutta ei aina. Jos tuntemus ei häviä levolla, soitetaan 112. Sama koskee miehiä: sepelvaltimotaudin oire ei ole läheskään aina rintakipu.

Kysy ennen antamista, onko autettava allerginen asetyylisalisyylihapolle, ja kerro antamastasi lääkkeestä ensihoidolle.

Sydänkohtauksesta voi seurata sydämenpysähdys. Siksi on hyvä tietää etukäteen, missä lähin defibrillaattori on. Tarkista se defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi -sovelluksesta. Elvytyksen vaiheet löydät sivulta Elvytys ja defibrillaattori.

Miksi minuuteilla on väliä

Sairaalassa aivoinfarktin aiheuttanut tukos pyritään avaamaan joko suoneen annettavalla liuotushoidolla tai suonensisäisellä tulpanpoistolla. Terveyskylän mukaan liuotushoito on aloitettava viimeistään 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, ja hoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin se alkaa. Ennen hoitoa aivot kuvataan, jotta aivoverenvuoto voidaan sulkea pois. Tulpanpoistoja tehdään yliopistosairaaloissa.

Sydäninfarktissa ajan merkitys näkyy luvuissa. Sydänliiton ylilääkärin mukaan, jos tukkeutunut sepelvaltimo saadaan avattua parin tunnin kuluessa oireiden alusta, sydänlihasvaurio voidaan lähes välttää ja kuolleisuus pienenee 80 prosenttia. Jos avaus viivästyy neljään–kuuteen tuntiin, kuolleisuus pienenee enää 20 prosenttia verrattuna siihen, että suonta ei avattaisi lainkaan. Ensimmäisinä tunteina on myös vakavien rytmihäiriöiden riski, ja niitä voidaan hoitaa jo ambulanssissa.

Älä nuku yön yli

Sydänliiton artikkelin mukaan karkeasti jopa kolmasosa aivoinfarktipotilaiden hoitoon pääsystä viivästyy, ja sydäninfarktipotilaista lähes 30 prosenttia menehtyy ennen kuin pääsee hoitoon. Syy on usein inhimillinen. Kipu selitetään lihaskivuksi tai närästykseksi, otetaan särkylääke ja päätetään soittaa terveyskeskukseen aamulla. Infarktia epäiltäessä soitetaan hätänumeroon 112, ei terveyskeskukseen. Hätäkeskus ja ensihoito osaavat ohjata potilaan suoraan sairaalaan, jossa hoito voidaan aloittaa viipymättä.

Usein kohtauksen saanut ei itse tunnista oireitaan. Silloin läheisen valppaus ratkaisee. Jos huomaat puolisossasi, vanhemmassasi tai työkaverissasi äkillisen muutoksen, tee FAST-testi ja soita.

Hätäpuhelu, kun epäilet infarktia

Hätäpuhelussa on hyvä olla valmiina muutama asia. Punaisen Ristin ohjeen mukaan kerrotaan, mitä on tapahtunut, ja annetaan tarkka osoite ja kunta. Puhelua ei lopeteta ennen kuin siihen saa luvan, ja jos tilanne muuttuu, soitetaan uudelleen.

• Mitä oireita näet: suupieli, käsi, puhe, rintakipu, hengenahdistus
• Milloin oireet alkoivat tai milloin hänet nähtiin viimeksi oireettomana
• Onko hän hereillä ja hengittääkö normaalisti
• Tarkka osoite ja kunta, ovikoodi, kuka tulee vastaan
• Hänen lääkkeensä ja tiedossa olevat sairaudet, jos ehdit

Sydänliiton artikkelissa haastateltu neurologi muistuttaa, että infarktia epäiltäessä soitetaan nimenomaan hätäkeskukseen eikä terveyskeskukseen. Hätäkeskuksen työntekijät ja ensihoitajat on koulutettu tunnistamaan infarktit ja ohjaamaan potilaan suoraan sairaalaan, jossa on aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänsairauksiin erikoistunut yksikkö.

Puhelin kannattaa laittaa kaiuttimelle, jotta voit samalla tarkkailla autettavaa. Jos hän menee tajuttomaksi eikä hengitä normaalisti, hätäkeskus ohjaa sinut elvytykseen.

Uusiutumisen ehkäisy

Terveyskylän mukaan aivoverenkiertohäiriön syy pitää selvittää nopeasti myös silloin, kun oireet menivät ohi, ja ehkäisevä hoito aloittaa, jotta häiriö ei uusiudu. Sydänliiton artikkelin mukaan oikealla hoidolla ehkäistään tehokkaasti myös kohtausten uusiutumista, ja hoito AVH- ja sydänyksikössä edistää toipumista silloinkin, kun hoitoon on päästy myöhemmin. Myöhäinen hoito on siis aina parempi kuin ei hoitoa lainkaan.

Mitä sairaalassa tapahtuu

Hoito alkaa jo ambulanssissa. Sydänliiton mukaan sydäninfarkti todetaan sydänfilmillä eli EKG:llä, joka voidaan nauhoittaa ambulanssissa, jolloin oikea hoito osataan aloittaa heti. Infarkti ei aina näy ensimmäisessä nauhoituksessa, joten EKG otetaan useita kertoja. Lisäksi verestä mitataan sydänmerkkiaine troponiini, jonka arvo nousee 2–4 tunnin kuluttua oireiden alusta.

Aivoverenkiertohäiriön saanut hoidetaan usein aivoverenkiertohäiriöyksikössä eli AVH-yksikössä. Terveyskylän mukaan ensimmäinen vuorokausi on kriittistä aikaa: potilas on vuodelevossa ja usein syömättä ja juomatta, ja nesteet annetaan suoneen. Oireiden pahentuminen tapahtuu yleisimmin ensimmäisten päivien aikana, joten tajuntaa, halvausoireita, puhetta, näköä ja nielemistä seurataan tarkasti. Tämäkin on syy, miksi kotona ei kannata jäädä odottamaan.

Toipuminen ja arki sairastumisen jälkeen

Aivoinfarkti tai aivoverenvuoto voi vaikeuttaa arjen tehtävistä selviytymistä monin tavoin. Terveyskylän mukaan toimintakyvyn muutoksia ja kuntoutustarvetta arvioidaan heti sairastumisen jälkeen, ja varhain aloitettu, suunnitelmallinen kuntoutus tukee toipumista. Aivot ovat muovautuvat, ja arjen taitojen intensiivinen harjoittelu kannattaa. Kuntoutujan oma aktiivisuus on avaintekijä. Terveyskylä kuvaa kuntoutumista muutoksen käsittelyksi ja oppimiseksi, matkaksi, jolla tarvitaan rinnalla kulkijoita: ammattilaisten lisäksi läheisiä ja laajempaa tukiverkostoa. Mukana voi olla neurologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä, ja tukea voi hakea myös yhdistyksistä ja Kelasta.

Rasitusrajoituksia suositellaan myös TIA-kohtauksen jälkeen, vaikka oireet olisivat menneet ohi. Ennen ajoluvan palautumista tarvitaan usein neuropsykologin arvio, näkökenttätutkimus tai ajokoe. Läheiselle tämä tarkoittaa käytännön apua: kyytejä, arjen järjestelyjä ja kärsivällisyyttä, sillä toipuminen voi kestää kuukausia.

Riskitekijät: kenen kannattaa tuntea oireet erityisen hyvin

Aivoinfarkti on Terveyskylän mukaan usein monen riskitekijän vuosia kestäneen yhteisvaikutuksen tulos, ja riski kasvaa iän myötä. Tunnettuja altistavia tekijöitä ovat myös alle 50-vuotiailla

• korkea verenpaine
• tupakointi
• diabetes
• epäedulliset kolesteroliarvot
• eteisvärinä
• vyötärölihavuus ja vähäinen liikunta
• runsas alkoholin käyttö
• valtimonkovettumatauti ja perinnölliset tekijät
• masennus ja psyykkinen kuormitus
• mahdollisesti uniapnea

Nuorilla naisilla riskiä lisäävät e-pillerit, raskaus ja lapsivuodeaika, erityisesti yhdessä tupakoinnin kanssa. Joka kolmannen aivoinfarktin syy ei selviä perusteellisissakaan tutkimuksissa. Riskitekijöiden tunteminen ei korvaa oireiden tunnistamista, mutta jos läheiselläsi on useita niistä, FAST-testi kannattaa opetella koko perheen kanssa.

Pyörtyminen

Pyörtyminen johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä vähenemisestä, esimerkiksi nestehukan, pitkään seisomisen tai rajun tunnereaktion vuoksi. Se on ohimenevä, ja ihminen toipuu muutamassa minuutissa. Jos tila kestää pidempään, kyse on tajuttomuudesta, ja silloin toimitaan tajuttoman ensiavun mukaan.

Pyörtymistä edeltävät usein korvien soiminen, silmissä sumeneminen, pahoinvointi, huimaus ja kalpeus. Kun huomaat nämä, ohjaa ihminen istumaan tai makuulle. Jos vointi sallii, kyykistely, käsien puristelu nyrkkiin tai pään taivuttelu voi auttaa. Jos hän pyörtyy, tarkista, että hän herää nopeasti ja hengittää normaalisti. Anna levätä, katso onko hän loukannut itsensä kaatuessa ja seuraa vointia.

Kun oireet ovat epäselviä

Kaikki oireet eivät näy kerralla. SPR:n listassa sydänkohtauksen oireisiin kuuluvat rintakivun lisäksi kylmänhikisyys, pahoinvointi ja hengitysvaikeudet, ja aivoverenkierron häiriössä huimaus ja sekavuus. Jos läheisesi vointi muuttuu yhtäkkiä eikä syy ole selvä, älä jää odottamaan. Soita 112 ja kerro, mitä näet. Hätäkeskus arvioi kiireellisyyden.

Usein kysyttyä

Katso myös

• ElvytysJos sydän pysähtyy
• Allerginen reaktioAnafylaksia ja adrenaliinikynä